Koska Suomi on tuhansien ja taas tuhansien järvien ja lampien maa, on se samalla myös tuhansien jokien maa. Yleisen määritelmän mukaan joki on luonnon muovaamana syntynyt maauoma, jossa virtaa vettä. Joet saavat tavallisemmin alkunsa ylängöille sataneesta vedestä tai lähteistä. Vesi valuu valuma-alueella joen uomaan, ja nämä monet pienemmät joet, joita kutsutaan sivujoiksi, yhdistyvät pääuomaan, jonka päätepiste on joen suu,…
Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi, mutta laskentatavasta riippuen tämäkin arvio on reilusti alakanttiin. Suomen järvien laskeminen on itse asiassa vielä keskeneräinen projekti, sillä jokaista järveä ei ole vielä rekisteröity. Myöskään järvelle ei ole täsmällistä määritelmää sen koon perusteella; jos rajana käytetään yli hehtaarin pinta-alaa, on Suomessa laskettu olevan noin 56 000 järveä. Jos mukaan lasketaan myös kaikki yli viiden aarin…
Suomessa järjestetään 28.1.2018 Suomen presidentinvaali 2018, jolloin valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Tähän mennessä Suomessa on toiminut kaksitoista tasavallan presidenttiä vuodesta 1919 lähtien.
Suomi – 1000 järven, teräksen, metsien, Nokian ja vahvojen aksenttien utelias maa. Joulupukin kotimaa, vakava taantuma ja outo hallitus. Kaikki tietävät Suomesta jotain, mutta tietävätkö ne tämän pohjoisen maan kulttuuriset tavat? Tässä artikkelissa käymme läpi niitä vähän tai ehkä paljonkin oudompia suomalaisia tapoja.
Suurpedoiksi kutsutaan ravintoketjun huipulla olevia toisia nisäkkäitä saalistavia suuria nisäkäspetoja. Suurpedot itse eivät ole ennen kuolemaansa yleensä ruokaa kenellekään muulle. Kuolemansa jälkeen hajottajat pilkkovat ne taas kasvien ravinnoksi. Suurpedot ovat osa luonnon säätelyjärjestelmää, joka pitää luonnon alueellisen ekosysteemin tasapainossa. Näin ollen suurpedot ovat arvokas osa myös suomalaista luontoa. Luonnossa suurpetojen tehtäväksi on evoluution saatossa muodostunut suurten kasvinsyöjien kantojen säätely….
Ennen kuin Suomi siirtyi käyttämään Euroopan unionin yhteistä valuuttaa, euroa, tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002, käytössä oli vuodesta 1860 lähtien Suomen markka. Sanaa markka oli käytetty merkitsemään jalometallien painomittaa, jota kautta se tuli nimeksi myös rahayksikölle. Markka jaettiin sataan penniin. Näitä vastaavat rahayksiköt, markka ja penninki, olivat olleet käytössä jo Ruotsin kuningaskunnan aikana nykyisen Suomen alueella. Vuosina…
Kun vuosittainen lomakausi taas jälleen kerran koittaa, moni suomalainen on kerta toisensa jälkeen varaamassa matkaa nimenomaan ulkomaille, vaikka oma kotimaa tarjoaisi runsaasti mielenkiintoista ja erikoista koettavaa ja mahtavia kohteita. Suomessa on ympäri maata erilaisia upeita nähtävyyksiä ja elämyksiä, jotka ovat varmasti vielä monella matkailijalla kokematta. Kotimaan nähtävyyksien joukosta löytyy monenlaisia erikoisia ja kiehtovia elämyksiä suurempien ja tavanomaisempien matkakohteiden lisäksi….
Suomen sotahistoriaan kuuluvat kaikki Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit sekä myös muualla Euroopassa tapahtuneet selkkaukset, joissa Suomen alueen asukkaat ovat olleet merkittävästi mukana. Suomessa on sodankäyntiä varten rakennettuja linnoituksia jo kiviajalta saakka Kierikistä ja rautakaudelta lopulla suomensukuiset heimot taistelivat usein toisiaan ja muita kansoja vastaan. Keskiajalta lähtien aina vuoteen 1809 Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen sotahistoria sisältää paljon Ruotsin ja…
Suomen valtio itsenäistyi 6.12.1917 pitkäjänteisen työn tuloksena kansalaisten omasta tahdosta ja vuonna 2017 Suomi vietti satavuotisjuhlaa koko vuoden ajan Suomi 100 -juhlateemalla. Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän juhliin 6.12.2017. Suomi 100 -juhlavuoden organisointi Suomen satavuotisjuhlien koordinaatiotyöstä vastasi Suomi 100 -organisaatio, joka oli valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä. Sen muodostivat kanslian osana työskentelevä sihteeristö, Suomi 100 -hallitus ja valtuuskunta. Alueelliseen työhön muodostettiin 19…
Suomalainen keittiö on saanut historian aikana runsaasti vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Itä-Suomessa ruoka on saanut vaikutteita venäläisestä keittiöstä, mutta perinteisesti suurin vaikutus on tullut Ruotsista. Suomalainen ruoka on ollut perinteisesti hyvin arkista, mutta energiapitoista. Ilmasto on aina asettanut omat rajoituksensa suomalaiselle ruokakulttuurille oman tuotannon osalta, ja siksipä ruokaa on tehty aineksista, jotka säilyvät hyvin talven yli. Talven yli…
