Suomen tasavallan presidentit

Suomessa järjestetään 28.1.2018 Suomen presidentinvaali 2018, jolloin valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Tähän mennessä Suomessa on toiminut kaksitoista tasavallan presidenttiä vuodesta 1919 lähtien.

Kaarlo Juho Ståhlberg – 1919–1925

K. J. Ståhlberg oli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti, jonka toimikautena Suomi toipui raskaasta sisällissodasta. Ståhlbergin toimikauden aikana säädettiin eduskunnassa itsenäisen maan lait Suomeen.

Lauri Kristian Relander – 1925–1931

Relanderin toimikaudella presidenttinä elinolot paranivat hiljalleen Suomessa. Hänen kautensa loppupuolella maailmanlaajuinen talouslama ja pulakausi levisivät myös Suomeen, jolloin työttömyys lisääntyi maassa runsaasti. Aktiivista ulkopolitiikkaa ja runsaita ulkomaanmatkoja tehnyt Relander sai presidenttikaudellaan lempinimen Reissu-Lassi.

Pehr Evind Svinhufvud – 1931–1937

Jo ennen Suomen itsenäistymistä politiikassa toiminut Svinhufvud oli kokenut poliitikko astuessaan virkaan vuonna 1931. Hänen toimikautensa aikana Suomessa toimi kommunisteja ja vasemmistolaisia vainonnut oikeistoradikaali Lapuan liike, jonka epäonnistunut Mäntsälän kapina tähtäsi laillisen hallituksen kaatamiseen. Oikeistolainen Svinhufvud vetosi suojeluskuntalaisiin radiopuheessa estääkseen uuden sisällissodan syntymisen ja sai kapinapesäkkeet hajoamaan.

Kyösti Kallio – 1937–1940

Ennen presidenttikauttaan Kallio oli toiminut pitkäaikaisena kansanedustajana ja eduskunnan puhemiehenä. Suomi ajautui talvisotana tunnettuun sotaan Neuvostoliittoa vastaan Kallion toimikaudella marraskuussa 1939, koska Suomi ei suostunut luovuttamaan Neuvostoliiton vaatimia maa-alueita. Sota päättyi maaliskuussa 1940 Neuvostoliiton voittoon. Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle, mutta säilytti itsenäisyytensä. Kallio luopui sodan jälkeen presidentin tehtävistään terveytensä romahdettua.

Risto Ryti – 1940–1944

Ryti toimi Suomen tasavallan presidenttinä Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1941–1944 käydyn jatkosodan aikana. Neuvostoliitto ei uskonut Suomen puolueettomuuteen, vaan katsoi Suomen tukevan Saksaa sen sotaponnisteluissa. Tämän vuoksi Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Suomi joutui tekemään rauhan vuonna 1944 raskaan sodan jälkeen ja luopumaan uusista maa-aluista Neuvostoliitolle, mutta säilytti yhä itsenäisyytensä.

Carl Gustaf Emil Mannerheim – 1944–1946

Mannerheim toimi sotavuosina armeijan ylipäällikkönä. Kun Ryti erosi presidentin tehtävistä vuonna 1944, hänet valittiin tasavallan presidentiksi. Mannerheim sanoutui irti Ryti–Ribbentrop-sopimuksesta ja suostui aselepoon Neuvostoliiton kanssa. Moskovan välirauha solmittiin syyskuussa 1944, jonka jälkeen aloitettiin sotatoimet saksalaisten joukkojen häätämiseksi Lapista. Mannerheim oli presidenttiytensä aikana sairas ja erosi tehtävistään 78-vuotiaana.

Juho Kusti Paasikivi – 1946–1956

Paasikivi loi toimikautensa aikana lujat suhteen entiseen vihollismaahan Neuvostoliittoon. Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta säätävän YYA-sopimuksen. Paasikiven virkakautena Suomi liittyi myös Yhdistyneiden Kansakuntien eli YK:n jäseneksi.

Urho Kekkonen – 1956–1982

Kekkonen on yli 25 vuotta kestäneen virkakautensa ansiosta Suomen pitkäaikaisin presidentti. Kekkonen oli vahva presidentti ja jatkoi Paasikiven linjaa hyvien suhteiden ylläpitämisessä Neuvostoliittoon. Kekkonen puuttui useisiin poliittisiin asioihin ja halusi aina saada niissä oman tahtonsa läpi. Kekkosen toimikauden aikana Suomessa järjestettiin Helsingissä vuonna 1975 Euroopan turvallisuuskokous eli ETYK.

Mauno Koivisto – 1982–1994

Koiviston presidenttiyden aikana Neuvostoliittoja hajosi Venäjäksi ja muiksi itsenäisiksi valtioiksi kommunistisen vallan päätyttyä Neuvostoliitossa. Suomea runteli lama, ja työttömyys kasvoi. Koivisto halusi rajoittaa presidentin valtaoikeuksia.

Martti Ahtisaari – 1994–2000

Ahtisaaren aikana Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Ahtisaari toimi rauhansovittelijana sodanjälkeisen Jugoslavian alueella ja sai Nobelin rauhanpalkinnon presidentin uransa jälkeen.

Tarja Halonen – 2000–2012

Halonen oli Suomen ensimmäinen naispresidentti. Halosen virkakausi alkoi uudistetun perustuslain merkeissä. Halonen puolusti uuden lain mukaisia valtaoikeuksiaan ulkopolitiikkaan ja puolustusvoimien komentajuuteen liittyvissä asioissa. Halonen korosti erityisesti tasa-arvokysymyksiä.

Sauli Niinistö – 2012–

Sauli Niinistö toimi ennen presidenttiyttään kansanedustajana, Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana sekä oikeusministerinä ja valtiovarainministerinä. Ennen presidentin toimikauttaan hän toimi Euroopan investointipankin varapääjohtajana ja eduskunnan puhemiehenä. Niinistö on nauttinut suurta kannatusta poliittisen uransa aikana.