Suomen talvisota

Vain kolme kuukautta toisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen Venäjä hyökkäsi yllättäen Suomeen 30. marraskuuta vuonna 1939. Tästä alkoi yli kolme kuukautta kestänyt sota, joka päättyi vasta 13. maaliskuuta vuonna 1940. Erityisen raa’aksi tämän sodan teki hyytävän kylmä talvi, mikä oli yksi vuosisadan tilastollisesti kylmimpiä. Suomalainen sisu sai kuitenkin todellisen merkityksensä tämän sodan aikana, jolloin puna-armeija koki massiiviset miestappiot Suomen armeijan paljon pienemmästä miehityksestä huolimatta.Ensimmäinen maailmansota oli jo käyty ja se oli muuttanut merkittävästi Saksan ja Neuvostoliiton asemaa suurvaltoina. Ne olivat kumpikin menettäneet laajoja alueita vihollisilleen. Länsirintamalla käytävä toinen maailmansota oli keskittynyt Puolaan sillä hetkellä ja se oli hiljaisempaa, joten Neuvostoliitolla oli aikaa koittaa hankkia menettämiään alueita takaisin. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi epäluottamus ja kaunaisuus, vaikka hyökkäämättömyyssopimus olikin tehty vuonna 1932.

Sodan kulku

Päivää ennen Neuvostoliiton suurta hyökkäystä, sen media aloitti parjauskampanjan, jossa väritettiin Suomesta erittäin huonoa kuvaa. Kirjoituksissa kerrottiin, kuinka Suomen armeijan sotilaat karkasivat varuskunnista, nahistelivat keskenään ja olivat kapinoineet upseereitaan vastaan. Tämä oli kuitenkin kaikki vain hyväksynnän hakua ja selittelyä tulevalle hyökkäykselle. Neuvostoliiton yllättävä hyökkäys tuli järkytyksenä koko kansalle, mutta ei jättänyt arvailun varaan sen vakavuutta. Heti sodan alkamispäivänä Neuvostoliitto pommitti yhteensä 16:ta paikkakuntaa Suomessa mukaan lukien Helsinkiä, Viipuria, Lahtea ja Turkua. Se perusti valtaamalleen Terijoelle Suomen kansanhallituksen, jossa toimi Suomesta Neuvostoliittoon aikaisemmin siirtyneitä korkeita virkamiehiä. Talvisotaan liittyi paljon monimutkaista politiikkaa monien maiden pelätessä omien alueidensa puolesta.

Sodan kulku

Iso-Britannian ja Ranskan muodostama liittoutuma auttoi Suomea talvisodassa. He päättivät lähettää joukkoja Suomen apuun. Heillä oli kuitenkin myös omat intressinsä pohjoisilla alueilla. Länsivaltojen tavoite oli saada haltuunsa Pohjois-Ruotsissa sijaitsevat Kiirunan kaivokset ja ne olivat myös erittäin kiinnostuneita Norjan rannikosta. Niiden joukot olisivat kulkeneet näiden alueiden läpi, mutta Norja ja Ruotsi kieltäytyivät tästä yhteistyöstä. Myös Ruotsi päätti olla ottamatta virallista kantaa ja osuutta talvisotaan, mutta se lähetti huomattavan joukon vapaaehtoisia auttamaan Suomea taistelussaan. Länsivaltojen suunnittelema avunlähetys johti myös siihen, että Stalin lopulta päätti luopua koko Suomen valtaamisesta. Suomi kävi kuitenkin uskomattoman taistelun mikä mainitaan monissa historian kirjoissa, pieni maa, joka pystyi pistämään niin kovin vastaan Neuvostoliiton suurvaltaa vastaan.Tämä suomalainen sisu on mainittu monissa historian kirjoissa ja se on todella ollut ainutlaatuinen taistelu. Suomen joukot onnistuivat puolustamaan rajojaan täysin käsittämättömällä voimalla Neuvostoliiton moninkertaisesti suurempaa armeijaa vastaan. Vaikka sodan ensimmäiset viikot olivatkin hankalia ja Suomen puolustus ei ollut loppuun saakka valmistautunut tällaiseen hyökkäykseen, se parani huomattavasti tammi- helmikuun aikana. Neuvostoliitto kuvitteli, että valtaaminen olisi helppoa ja olisi saatu päätökseen jo joulukuussa, mutta Suomen sotilaat eivät olleet valmiita antamaan periksi niin helpolla. Neuvostoliiton piti kokoontua ja kerätä voimansa uudelleen. He luulivat tietävänsä nyt, miten Suomen armeija toimii. Sota melkein hiljeni hetkeksi, kun vihollisjoukot suunnittelivat seuraavaa hyökkäystään.Helmikuun alussa Neuvostoliiton joukot aloittivat todellisen suurhyökkäyksen mikä oli tarkkaan suunniteltu ja toteutettu. Suomen pienet joukot joutuivat todella ahtaalle ja pienen sotilasmäärän takia myös väsyivät hyvin nopeasti, sillä hyökkäyksiä alettiin tekemään yötä päivää. Lopuksi Suomen oli pakko vetäytyä ja luovuttaa tiettyjä alueita Neuvostoliiton hallintaan. Neuvostoliitto luuli Suomen valtaamisen olevan helpompaa, mutta alkoi kokea sen hankalaksi Suomen joukkojen saaman kansainvälisen maineen ja Iso-Britannian ja Ranskan tarjoaman avun takia. Kun Moskovan rauhansopimus vihdoin saatiin laadittua, tilanne rauhoittui ja rauhanaika voisi alkaa. Suomi menetti 26 662 sotatoimissa toiminutta henkilöä ja noin tuhat siviiliä.