Suomen suurimmat järvet

Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi, mutta laskentatavasta riippuen tämäkin arvio on reilusti alakanttiin. Suomen järvien laskeminen on itse asiassa vielä keskeneräinen projekti, sillä jokaista järveä ei ole vielä rekisteröity. Myöskään järvelle ei ole täsmällistä määritelmää sen koon perusteella; jos rajana käytetään yli hehtaarin pinta-alaa, on Suomessa laskettu olevan noin 56 000 järveä. Jos mukaan lasketaan myös kaikki yli viiden aarin järvet, on niiden lukumäärä jo lähes 190 000 kappaletta.

Suomen järvet syntyivät mannerjäätikön vetäytyessä Suomen alueen yli noin 10 000 vuotta sitten viimeisen jääkauden jälkeen. Mannerjäätikkö siloitti maankamaraa, jossa oleviin epätasaisuuksiin kertynyt vesi muodosti järviä. Näin syntyneet järvet jäivät melko mataliksi, ja järvien keskisyvyys Suomessa onkin vain noin 7 metriä. Monet järvet ovat jo ehtineet soistua umpeen muodostaen näin noin 10 prosenttia Suomen suoalueista.

Vaikka Suomessa on valtava määrä järviä, joiden yhteispinta-ala on yhteensä 33 350 neliökilometriä, on niiden sisältämä vesimäärä järvien mataluuden vuoksi verrattain pieni verrattuna joihinkin muihin suuriin järviin. Esimerkiksi Venäjällä sijaitsevan Laatokan sisältämä vesimäärä on yli kolminkertainen verrattuna kaikkien Suomen järvien sisältämään vesimäärään. Pinta-alaltaan Suomen suurimmat järvet ovat Suur-Saimaa, Päijänne, Inarijärvi ja Pielinen.

Saimaa

Saimaalla tarkoitetaan toisinaan pelkästään Etelä-Saimaata, joka sijaitsee Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Etelä-Saimaan pinta-ala on noin 1 490 neliökilometriä ja se on osa Suur-Saimaata. Suur-Saimaan pinta-ala taas on noin 4 400 neliökilometriä, jonka johdosta se on Suomen järvistä suurin ja neljänneksi suurin järvi Euroopassa. Rantaviivaa Saimaalla on noin 14 850 kilometriä.

Suur-Saimaan alue muodostuu monista järvenselistä, joista yhdistävät eri salmet, ja sen vuoksi järven rajaus ei ole aivan yksiselitteinen. Suur-Saimaan voikin jakaa salmien kapeuden perusteella jopa yhdeksäksi tai 18 erilliseksi järveksi.

Päijänne

Suomen toiseksi suurin järvi Päijänne sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen alueella. Se on Kymijoen vesistön pääjärvi, jonka pinta-ala on 1 118 neliökilometriä. Päijänteen pituus on 119 kilometriä ja se on leveimmillään 28 kilometriä. Päijänteellä sijaitsee noin 330 neliökilometrin verran saaria ja rantaviivaa järvellä on yhteensä hieman alle 2 800 kilometriä.

Päijänteen alueella sen eteläosassa sijaitsee Päijänteen kansallispuisto, joka jakaantuu Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle. Järvi yhdistyy muihin vesistöihin erilaisten kanavien kautta, joita on rakennettu 1800-luvun lopulta aina vuoteen 1993, jolloin valmistui Keiteleen kanava. Myös uudempia kanavahankkeita Kymijoen vesistöjen suhteen on ollut suunnitteilla.

Inarijärvi

Suomen kolmanneksi suurin järvi, Inarijärvi (myös Inari tai Inarinjärvi), on Taka-Lapin Inarissa sijaitseva vajoamajärvi, jonka pinta-ala on 1 084 neliökilometriä. Inarijärvi sijaitsee ainoastaan Inarin kunnan alueella ja on näin ollen suurin yhden kunnan alueella sijaitseva järvi Suomessa. Rantaviivaa Inarijärvellä on noin 3 280 neliökilometriä. Järven syvin kohta on 92 metriä Vasikkaselän pohjoisessa painaumassa. Järvi on muutoin melko matala ja se sijaitsee 117–119 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Järven korkeutta säännöstellään Venäjällä sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella.

Pielinen

Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi 894 neliökilometrin pinta-alallaan. Se sijaitsee Pohjois-Karjalassa Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Joensuun alueilla Vuoksen vesistössä. Pielisen pituus on noin sata kilometriä ja se on leveimmillään 30 kilometriä leveä. Pielisen maisemaan kuuluvat tyypillisesti laajat avonaiset selät ja rannoilla kohoavat vaarat. Keskisyvyydeltään Pielinen on vain 10,1 metriä ja sen syvin kohta on Paalasmaan saaren edustalla 61 metriä. Pielisessä on laskettu olevan saaria 1 491 kappaletta, joiden pinta-ala kattaa noin 14,1 % koko järven pinta-alasta.