Suomalaiset perinneruoat

Suomalainen keittiö on saanut historian aikana runsaasti vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Itä-Suomessa ruoka on saanut vaikutteita venäläisestä keittiöstä, mutta perinteisesti suurin vaikutus on tullut Ruotsista. Suomalainen ruoka on ollut perinteisesti hyvin arkista, mutta energiapitoista. Ilmasto on aina asettanut omat rajoituksensa suomalaiselle ruokakulttuurille oman tuotannon osalta, ja siksipä ruokaa on tehty aineksista, jotka säilyvät hyvin talven yli. Talven yli on varastoitu muun muassa kaalia ja juureksia, perunaa, nauriita ja lanttua.

Suomalaisen ruoan maustaminen on ollut perinteisesti melko vähäistä, vaikkakin suolaa käytetään runsaasti. Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu runsas maitotuotteiden käyttäminen. Piimää ja maitoa juodaan sellaisenaan, viiliä, jogurttia ja rahkaa käytetään esimerkiksi välipalatuotteina ja kermaviiliä ruoanlaitossa. Suomalaisten perinneruokien raaka-aineksista on viime aikoina pyritty rakentamaan uudistettua perinneruokakonseptia eräänlaiseksi vientituotteeksi Suomelle – la nouvelle cuisine finlandaise.

Suomalainen arkiruoka

Suomessa kulutetaan ruokaa normaalissa arjessa tyypilliseen teollisuusmaiden tapaan. Arkiateria koostuu normaalisti pelkästä pääruoasta ja toisinaan jälkiruoasta, mutta salaattia erityisempiä alkupaloja ei yleensä ateriaan sisällytetä. Tyypillisin hiilihydraattien lähde ruoan lisukkeena Suomessa on peruna, jota suomalaiset syövät vuoden aikana keskimäärin 60 kilogrammaa. Myös riisi ja pasta ovat runsaassa käytössä, ja leipää Suomessa syödään runsaasti. Leipää myös valmistetaan useista eri viljalajeista, vehnästä, ohrasta, rukiista ja kaurasta.

Hernekeitto

Hernekeitto on Suomessa hyvin suosittu ruokalaji suurissa joukkotilaisuuksissa ja -tapahtumissa, koska sen valmistaminen on melko helppoa ja raaka-aineet edullisia ja helposti kuljetettavia. Hernekeitto on tunnettu jo antiikin ajan Kreikassa ja Roomassa.

Suomalainen hernekeitto valmistetaan kuivatuista vihreistä herneistä ja sianlihasta. Herneitä turvotetaan liottamalla niitä kylmässä vedessä yön yli ennen keittämistä yhdessä lisätyn lihan kanssa. Herneitä keitetään, kunnes ne hajoavat. Mausteina hernekeitossa käytetään yleensä suolaa, mustapippuria, sinappia ja meiramia. Mukana voi olla myös lisukkeena sipulia ja porkkanaa.

Katoliseen aikaan Ruotsin armeijassa tarjoiltiin hernekeittoa torstaina, koska haluttiin tarjota ravitsevaa ruokaa ennen perjantaista katolisen kirkon mukaista paastopäivää. Suomen puolustusvoimissa hernekeittoa tarjoillaan yleisesti yhä torstaisin ja yleensä pannukakun kera.

Hernekeitto

Ruisleipä

Ruisleipä ei ole, vastoin monien ihmisten yleistä luuloa, Suomen suosituinta leipää, vaikka suosituimmat yksittäiset leipämerkit edustavatkin kuitenkin ruisleipiä. Ruisleipää suositaan sen terveellisyyden ja kuitupitoisuuden vuoksi, mutta sen osuus leivänmyynnistä on vain noin 40 prosenttia. Ruisleipä kuuluu silti erittäin tärkeänä osana suomalaiseen keittiöön.

Ruisleipä valmistetaan nimensä mukaisesti rukiista, joka hapatetaan taikinanjuuresta tai leipomohiivan avulla. Yleensä ruisleivän nimellä myytävissä leivissä on kuitenkin yleensä mukana myös vehnäjauhoja, joiden suurempi sitko helpottaa leipomista ja antaa leivälle enemmän kuohkeutta. Lisänä voidaan käyttää myös halvempaa perunaa, joka antaa leivälle imelää makua ja lisää sen säilyvyyttä. Tyypillisimmillään ruisleipä on kookas, paksu ja pyöreä leipä, jota kutsutaan myös ruislimpuksi.

Ruisleipä

Karjalanpaisti

Karjalanpaisti on tyypillinen itäsuomalainen perinneruoka, jonka juuret ovat nimensä mukaisesti Karjalassa. Pelkkänä paistina tai uunipaistina tunnettu pataruoka sai Karjala-etuliitteensä levittyään karjalaisten evakkojen myötä koko maahan. Vuonna 2016 järjestetyssä äänestyksessä 100-vuotiaan Suomen kansallisruoasta karjalanpaisti sijoittui niukasti toiseksi ruisleivän jälkeen.

Mämmi

Mämmi on erityisesti pääsiäisen aikaan syötävä makea suomalainen perinneruoka. Mämmi on vedestä, ruismaltaasta ja ruisjauhoista valmistettavaa imellettyä puuroa. Resepteihin sisältyy tyypillisesti pomeranssinkuorta tai hillottua appelsiininkuorta ja siirappia. Maltaista ja jauhoista imellytetty makea pääsisäismämmi levisi koko Suomeen emäntäkoulujen ja reseptien myötä 1930-luvun jälkeen.

Mämmi tarjoillaan nykyisin yleensä jäähdytettynä sokerin ja maidon tai kerman kanssa. Tuohisen mämmin tarjoiluastian nimi on tuokkonen, rove tai ropponen. Suomessa mämmiä syödään vuodessa hieman yli kaksi miljoonaan kiloa, joista neljä viidennestä syödään pääsiäisen aikana.