Suomalaisten metsien suurpedot

Suurpedoiksi kutsutaan ravintoketjun huipulla olevia toisia nisäkkäitä saalistavia suuria nisäkäspetoja. Suurpedot itse eivät ole ennen kuolemaansa yleensä ruokaa kenellekään muulle. Kuolemansa jälkeen hajottajat pilkkovat ne taas kasvien ravinnoksi. Suurpedot ovat osa luonnon säätelyjärjestelmää, joka pitää luonnon alueellisen ekosysteemin tasapainossa. Näin ollen suurpedot ovat arvokas osa myös suomalaista luontoa. Luonnossa suurpetojen tehtäväksi on evoluution saatossa muodostunut suurten kasvinsyöjien kantojen säätely….

Lue lisää ›

Suomen markan vaiheet

Ennen kuin Suomi siirtyi käyttämään Euroopan unionin yhteistä valuuttaa, euroa, tilivaluuttana vuonna 1999 ja käteisvaluuttana vuonna 2002, käytössä oli vuodesta 1860 lähtien Suomen markka. Sanaa markka oli käytetty merkitsemään jalometallien painomittaa, jota kautta se tuli nimeksi myös rahayksikölle. Markka jaettiin sataan penniin. Näitä vastaavat rahayksiköt, markka ja penninki, olivat olleet käytössä jo Ruotsin kuningaskunnan aikana nykyisen Suomen alueella. Vuosina…

Lue lisää ›

Suomen suurten kaupunkien nähtävyydet

Suomen suurten kaupunkien nähtävyydet

Kun vuosittainen lomakausi taas jälleen kerran koittaa, moni suomalainen on kerta toisensa jälkeen varaamassa matkaa nimenomaan ulkomaille, vaikka oma kotimaa tarjoaisi runsaasti mielenkiintoista ja erikoista koettavaa ja mahtavia kohteita. Suomessa on ympäri maata erilaisia upeita nähtävyyksiä ja elämyksiä, jotka ovat varmasti vielä monella matkailijalla kokematta. Kotimaan nähtävyyksien joukosta löytyy monenlaisia erikoisia ja kiehtovia elämyksiä suurempien ja tavanomaisempien matkakohteiden lisäksi….

Lue lisää ›

Suomen sotahistoria

Suomen sotahistoriaan kuuluvat kaikki Suomen alueella käydyt aseelliset konfliktit sekä myös muualla Euroopassa tapahtuneet selkkaukset, joissa Suomen alueen asukkaat ovat olleet merkittävästi mukana. Suomessa on sodankäyntiä varten rakennettuja linnoituksia jo kiviajalta saakka Kierikistä ja rautakaudelta lopulla suomensukuiset heimot taistelivat usein toisiaan ja muita kansoja vastaan. Keskiajalta lähtien aina vuoteen 1809 Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen sotahistoria sisältää paljon Ruotsin ja…

Lue lisää ›

Suomi 100 -juhlavuosi

Suomen valtio itsenäistyi 6.12.1917 pitkäjänteisen työn tuloksena kansalaisten omasta tahdosta ja vuonna 2017 Suomi vietti satavuotisjuhlaa koko vuoden ajan Suomi 100 -juhlateemalla. Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän juhliin 6.12.2017. Suomi 100 -juhlavuoden organisointi Suomen satavuotisjuhlien koordinaatiotyöstä vastasi Suomi 100 -organisaatio, joka oli valtioneuvoston kanslian asettama työryhmä. Sen muodostivat kanslian osana työskentelevä sihteeristö, Suomi 100 -hallitus ja valtuuskunta. Alueelliseen työhön muodostettiin 19…

Lue lisää ›

Suomalaiset perinneruoat

Suomalainen keittiö on saanut historian aikana runsaasti vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin. Itä-Suomessa ruoka on saanut vaikutteita venäläisestä keittiöstä, mutta perinteisesti suurin vaikutus on tullut Ruotsista. Suomalainen ruoka on ollut perinteisesti hyvin arkista, mutta energiapitoista. Ilmasto on aina asettanut omat rajoituksensa suomalaiselle ruokakulttuurille oman tuotannon osalta, ja siksipä ruokaa on tehty aineksista, jotka säilyvät hyvin talven yli. Talven yli…

Lue lisää ›

Kahdeksan mielenkiintoista faktaa Suomesta

Suomalaiset nähdään usein sulkeutuneena ja hiljaisena kansana, mutta tarkemmin Suomea tuntevat ymmärtävät myös suomalaisten omintakeisen huumorintajun, joka heijastuu myös mitä eriskummallisimpiin kilpailuihin. Suomi tunnetaan kylmänä Pohjoismaihin kuuluvana korkean teknologian kehtona, joka on myös Joulupukin ja Nokian kännyköiden koti. Tähän listaan on koottu kahdeksan mielenkiintoista faktaa Suomesta.

Lue lisää ›

Korvatunturin Joulupukki

Joulupukista voidaan puhua suomen kielessä sekä isolla että pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna. Pienellä alkukirjaimella viitataan yleensä kyseistä joulun ajan hahmoa esittäviin henkilöihin, kun taas isolla alkukirjaimella kirjoitettuna Joulupukilla tarkoitetaan Suomessa Korvatunturilla asuvaa fiktiivistä hahmoa. Suomalainen Joulupukki on iloinen mies, jolla pitkä ja valkoinen parta ja yllään punainen nuttu. Pukki on erittäin vanha mies ja hänen puolisonsa nimi on Joulumuori, jonka…

Lue lisää ›

Suomalainen sauna

Sauna on kuulunut aina suomalaiseen kulttuuriin. Eräiden kyselytutkimusten mukaan jopa kolmannes suomalaisista saunoo vähintään kerran viikossa. Ainoastaan kolme prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti, ettei käy saunassa edes vähintään yhtä kertaa vuodessa. Saunomista ja siihen liittyviä erilaisia saunakulttuureja esiintyy kaikkialla maailmassa hieman eri muodoissa. Esimerkiksi Amerikan alkuperäiskansoilla oli omat hikimajansa, joissa käymisellä oli puhdistautumisen lisäksi vahva yhteys heidän harjoittamaansa luonnonuskontoon….

Lue lisää ›