Mitä Kertoa Suomesta Ulkomaalaiselle osa 2

Suomi on mielenkiintoinen maa kertoa ja tutustua. Kun tulee mahdollisuus avata hieman Suomen taustaa ja sitä minkälainen kotimaasi on, tee se innolla. Ties vaikka jokin päivä saatkin vieraan, joka tulee puheidesi perusteella tutustumaan meidän kauniiseen maahamme. Tässä jatkoa edelliseen, mitä kertoa ulkomaalaiselle Suomesta. Tässä kirjoituksessa keskitytään maantieteellisiin asioihin.

Lue lisää ›

Suomi Eroaa Paljon Muista Pohjoismaista

Jos lähdetään vertaamaan Suomea ja Norjaa keskenään, ero on todella suuri. Lumi ja päivien pituus pysyy kutakuinkin samana, riippuen tietenkin kuinka lähellä pohjoisnapaa oleskellaan, mutta kaikki muu onkin sitten erilaista. Niin ihmiset, tuoksut, maisemat ja luontokin. Mikä sitten erottaa näin lähekkäin olevat maat toisistaan? Siinä on monta asiaa sidottuna yhteen.

Lue lisää ›

Suomen joet

Koska Suomi on tuhansien ja taas tuhansien järvien ja lampien maa, on se samalla myös tuhansien jokien maa. Yleisen määritelmän mukaan joki on luonnon muovaamana syntynyt maauoma, jossa virtaa vettä. Joet saavat tavallisemmin alkunsa ylängöille sataneesta vedestä tai lähteistä. Vesi valuu valuma-alueella joen uomaan, ja nämä monet pienemmät joet, joita kutsutaan sivujoiksi, yhdistyvät pääuomaan, jonka päätepiste on joen suu,…

Lue lisää ›

Suomen suurimmat järvet

Suomea sanotaan tuhansien järvien maaksi, mutta laskentatavasta riippuen tämäkin arvio on reilusti alakanttiin. Suomen järvien laskeminen on itse asiassa vielä keskeneräinen projekti, sillä jokaista järveä ei ole vielä rekisteröity. Myöskään järvelle ei ole täsmällistä määritelmää sen koon perusteella; jos rajana käytetään yli hehtaarin pinta-alaa, on Suomessa laskettu olevan noin 56 000 järveä. Jos mukaan lasketaan myös kaikki yli viiden aarin…

Lue lisää ›

Suomen tasavallan presidentit

Suomessa järjestetään 28.1.2018 Suomen presidentinvaali 2018, jolloin valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Tähän mennessä Suomessa on toiminut kaksitoista tasavallan presidenttiä vuodesta 1919 lähtien.

Lue lisää ›

Suomalaisten metsien suurpedot

Suurpedoiksi kutsutaan ravintoketjun huipulla olevia toisia nisäkkäitä saalistavia suuria nisäkäspetoja. Suurpedot itse eivät ole ennen kuolemaansa yleensä ruokaa kenellekään muulle. Kuolemansa jälkeen hajottajat pilkkovat ne taas kasvien ravinnoksi. Suurpedot ovat osa luonnon säätelyjärjestelmää, joka pitää luonnon alueellisen ekosysteemin tasapainossa. Näin ollen suurpedot ovat arvokas osa myös suomalaista luontoa. Luonnossa suurpetojen tehtäväksi on evoluution saatossa muodostunut suurten kasvinsyöjien kantojen säätely….

Lue lisää ›